Tää ajatus on pyörinyt jo kauan mielessä ja nyt päätin asialle tehdä jotain. Apua pyysin tädiltäni ja se auttoi mua mielellään. Luulen että päätös laihduttamisesta sai kunnolla alkua vasta sitten ku se oli mun päässä tarpeeks kauan pyörinyt ja saanut selvän suunnitelman, siitä miten sen aloitan ja milloin ja tietysti tärkein asia oli se, että kun siihen on itse valmis. Päätöksen viivästymisen takana oli varmasti tunne siitä, että en kummiskaan onnistu ja pelko ahneeksi tulemisesta tai siitä etten osaa edetä hitaasti ja sairastuisin jälleen. Mutta nyt päätös on tehty ja huomenna aamulla alkaa laihduttaminen. Päätin myös sen että kestääpä se vuoden taikka kaksi,mutta jonakin päivänä (toivottavasti lähitulevaisuudessa)aijon olla tyytyväinen omaan kroppaani ja itseeni.